Loppiaisesta

Kuva: Vanha koulujen pahvitaulu Kouluaitan raamatullisia kuvia

6.1.09 "Jeesus maailman valo"

Tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen.

Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. (Matt. 2:9b–11)

Loppiaisena saapuivat joulunajan viettoon itämaantietäjät eli ainakin kolme kuningasta tai tietäjää: Balthasar-nuorukainen, keski-ikäinen Melchior ja Kaspar-vanhus. Tähti johti heidät perille. He toivat hienoja lahjoja Jeesus-lapselle: kultaa, suitsuketta ja mirhaa! Ja joidenkin tietolähteiden mukaan väkeä oli enemmänkin, tietäjiä useampia ja peräti noin tuhatpäinen joukko kaikkiaan saapui Beetlehemiin uutta kuningasta kumartamaan. Myös tiernapoikaperinne liittyy loppiaiseen, vaikka se on liitetty nykyisin yhä tiiviimmin jouluun.

Nyt tärkeimmät joulunpyhät ovat ohi, joulupukki käynyt kellä on käynyt, ja vaikka varsinaista jouluaikaa vietetään loppiaiseen ja aina nuutinpäivään 13. tammikuuta asti eli Knutin päivään, joulu alkaa kyllä olla taas kerran takana. Vielä voi hetken ajatella joulua ja vilkaista todella runsaita joulusivuja, jotka on koonnut Tunturisusi.

Ja Knuutin päivä on vasta 13. tammikuuta. Tosin useimpien kodista, niiden, joilla joulukuusi on ollut joulua juhlistamassa, kuusi viedään pois jo loppiaisen aikaan. Jos kuusi on kaunis ja hyvä kuntoinen (ja kallis!), sitä voidaan ihailla pitempäänkin, siis ainakin nuutinpäivään. Perinteen mukaan lapset saivat syödä omenat ja joulukaramellit kuusesta juuri nuutinpäivänä ja kierrellä vielä nuuttipukkeina keräämässä namit niistäkin taloista, joissa ei ollut lapsia kuusenkarkkeja syömässä.

Elävästä arkistosta Yle Areenasta voi katsoa videon, jossa keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistavat tähteiksi jääneistä jouluruoista "rääppiäisruokia"
ja muistelevat loppiaisperinteitä.

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, Paha Nuutti pois sen viepi." (Nousiainen)

"Knuutina saa haistaa huutia. Se merkitsee, että joulu on silloin loppunut ja alkavat härkäviikot ja tamppileivät." (Kokemäki)

Loppiaisesta kirkollisena pyhänä ja pakanallisenakin on Yhteishyvä.fi-sivulla tietoa ruokaohjeineen. Veli-Matti Hynninen kertoo myös yhtä ja toista loppiaisesta Juhlitaan.net -sivuilla.
Loppiaisen kuvataidelinkiksi käyvät Meten lehden sivuille kootut maalaukset.

Tässä vielä muutamia loppiaiseen liittyviä linkkejä, joissa on monenlaista asiaa nimenomaan loppiaisesta ja sen vietosta 200-luvulta lähtien:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko Wikipedia
MTV3, Helmi (STT-EEVA NIKKILÄ-KIIPULA) Vantaan seurakunnat
Kirkkovuosi:loppiainen

Tiernapojat I ja tiernapojat II
Tiernapojista (historiaa, laulujen sanat)


Suora lainaus sivustosta kookas.fi , tähän on mielestäni hyvin tiivistetty oleellisimmat asiat loppiaisesta:

"Joulun aika päättyy virallisesti loppiaiseen, jota vietetään kuudentena tammikuuta. Ruotsinkielinen nimitys trettondagen kertoo, että kyseessä on kolmastoista päivä joulusta. Suomenkielinen sana on peräisin 1600-luvulta. Loppiainen on kirkollisena juhlana joulua vanhempi, sillä sitä vietettiin Jeesuksen syntymäjuhlan kunniaksi jo 200-luvulla. Loppiainen on joulunajan viimeinen kirkollinen juhlapäivä, josta alkaa pääsiäisen odotus. Kristillisessä kirkossa loppiaista pidetään Vapahtajan kasteen juhlana, kun taas katolisessa kirkossa juhlitaan kolmea tietäjää, jotka saapuivat Betlehemiin katsomaan vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Protestanttisissa kirkoissa päivä on omistettu myös lähetystyölle.

Loppiaisesta käytetään myös nimityksiä epifania tai teofania. Epifanialla tarkoitetaan ilmestymistä, kun taas teofania viittaa Jumalan ilmitulemiseen. Maaseudulla loppiainen merkitsi entisaikaan moniviikkoisen juhlattoman kauden alkamista, vaikkakin vanhan kansan mukaan lopulliset jäähyväiset joululle jätettiin vasta Nuutin päivänä eli tammikuun kolmantenatoista. Viimeistään tuolloin joulun ajan herkuttelu ja juhlinta loppuivat; oli aika palata harmaaseen arkeen."

Lue nyt Sammeli Juntusen loppiaissaarna vuodelta 1997, se käy myös loppiaisena 2009.
Loppiaisen teksti(Matt.2)

Jos luet tätä aamulla aikaisin, mene lähimpään kirkkoon loppiaismessuun klo 10.
Ehkä näistä linkeistä on apua, jos et tiedä, minne menisit: Suomen kirkot
Joulunajan tapahtumat